Eilinen oli sellainen "matkustaminen avartaa" -päivä, kun sain konkretisoitua monia Puolan ja Varsovan historiasta lukemiani asioita. Minulla oli erinomaisen hyvin kaupunkiin perehtynyt puolalainen opas, joka sen lisäksi, että tuntee Varsovan, osaa suomea ja tuntee Suomen historiaa ja suomalaista kirjallisuutta. Patsaiden ohi kävellessämme hän teki vertauksia, kuten "Tuossa on meidän Eino Leino" (Adam Mickiewicz), josta sitten vielä pystyimme keskutelemaan, että olisiko hänen merkityksensä kenties lähempänä Lönnrotia tai Runebergia.
Varsovan vanha kaupunki tuhoutui toisessa maailmasodassa kokonaan, mutta se rakennettiin uudelleen. Rakentamisen mallina käytettiin italialaisilta maalareilta säilyneitä maalauksia, sillä rakennuksista ei ollut jäljellä mitään arkkitehtonisia piirroksia. Ehkä osittain tästä syystä vanha kaupunki muistuttaa suurennettua lelukylää tai kulissia. Alla olevassa kuvassa oppaani pitelee kuvaa samasta kadusta Varsovan kansannousun jäljiltä. (Linkki on valitettavasti vain Wikipediaan, mutta kyseessä on todella merkittävä tapahtuma, josta en kuitenkaan osaa kertoa sen syvemmin, mitä internettikään.) Oppaallani oli mukanaan useampi netistä tulostettu kuva sodassa tuhoutuneesta Varsovasta ja Varsovan jälleenrakentamisesta. Kuvat tekivät vaikutuksen erityisesti, koska ne olivat värillisiä. Mustavalkoinen maailma tuntuu aina hieman epätodelliselta.
 |
| Sama katu nyt ja juuri sodan jälkeen |
Seuraavassa kuvassa näkyy niitä nukketaloja, jotka ympäröivät vanhan kaupungin aukiota. Keskellä oleva merenneitopatsas on Varsovan symboli ja esiintyy myös Varsovan vaakunassa ja toki kaikessa turistikrääsässä. Merenneidon taustalla on monta legendaa, mutta eilen kuulemani mukaan Wars-niminen kalastaja sai pyydykseensä merenneidon, jonka nimi oli Sawa. Sitten voittekin yhdistää nimet toisiinsa.
 |
| Warszawska Syrenka |
Puolalaisille merkkihenkilöille on toki pystytetty patsaita. Seuraavassa kuvassa pylvään nokassa on kuningas Sigismund, joka hallitsi 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa Ruotsia ja Puola-Liettuaa (siinä kruununperimisessä on kaikenlaisia koukeroita, niin en viitsi laittaa tuon tarkempia vuosilukuja, jottei mene ihan pieleen). Sigismund oli siis sekä Suomen että Puolan hallitsija. Hän myös siirsi hallintonsa Krakovasta Varsovaan vuonna 1596, jolloin Varsovasta tuli Puolan pääkaupunki.
 |
| Sigismund |
Seuraavassa kuvassa on Mikołaj Kopernik, paremmin tunnettu Suomessa saksalaisella nimellään Nikolaus Kopernikus, käsissään aurinkokeskinen aurinkokunnan malli.
 |
| Kopernikus |
Puolalainen säveltäjä Frédéric Chopin esitti testamentissaan toiveen, että hänen ruumiinsa haudattaisiin Pariisiin, mutta sydämensä Varsovaan. Näin tehtiin. Sydän on Pyhän ristin kirkossa.
 |
| Chopinin muistomerkki ja sydämen hautapaikka |
Pyhän ristin kirkon edustalla oli hieno patsas Jeesuksesta. Jeesus ei ole puolalainen merkkihenkilö (!), mutta liittyy tässä yhteydessä katolilaisuuteen, jonka merkitys on todella suuri puolalaisille. Oppaani mukaan monet puolalaisista kuuluvat katoliseen kirkkoon ihan vain tavan vuoksi, mutta sellaisiakin ajatusmalleja liikkuu, että aito puolalainen on aina katolilainen. Katolilaisuudella oli tärkeä rooli puolan itsenäistymisessä ja kansallistunteen vahvistamisessa. Kun Puola itsenäistyi, keskustasta muun muassa tuhottiin yksi ortodoksinen kirkko vastalauseena venäläisyydelle. Katolilaisuus toimi (ja toimii) toki myös vasta-aatteena kommunismille.
 |
| Jeesus kantaa ristiä |
Vanhasta kaupungista matkamme jatkui Varsovan keskustassa sijaitsevaan Kulttuurin ja tieteen palatsiin. Tämä Stalinin fallos hallitsee Varsovan keskustaa, vaikka viereen on rakennettu useita moderneja pilvenpiirtäjiä. Siinä rinnatusten ne kuvastavat hyvin Puolan sosialistista historiaa ja nykypäivän kapitalismia.
 |
| Pałac Kultury i Nauki |
Viisikymmentäluvulla rakennettu palatsi oli Neuvostoliiton lahja Puolan kansalle. Salaliittoteorioiden mukaan palatsista johtaa käytävä lähellä sijaitsevaan silloiseen kommunistisen puolueen päämajaan, jossa muuten nykyisin sijaitsee muun muassa Ferrarin toimisto.
Palatsi on 230 metriä korkea, ja näköalatasanteelta näki hyvin.
 |
| Näkymä Kulttuurin ja tieteen palatsista |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti