Rasvatorstai

Tänään Puolassa oli rasvatorstai eli tłusty czwartek. Torstai aloittaa pääsiäiseen kestävän paaston, ja muistuttaa siten hieman laskiaista ja laskiaspullan mussuttamista. Rasvatorstaina syödään munkkeja, puolaksi pącki, ja niitä mainostettiin joka kaupan ja kahvilan ikkunassa, yleensä noin neljäsosaeuron hintaan. Aamulla töissä harjoitteluni ohjaajakin oli tuonut työhuoneeseemme pussillisen noita rasvapalloja, ja pitkin päivää näin ihmisiä syömässä munkkeja kadulla. Kyse on siis perinteestä, johon ihmiset tosissaan osallistuvat.

Tehokkuusrekvisiittaa: sähköposti ja oppikirja

Munkki maistui oikeastaan samalta, mitä suomalaiset hillomunkit. Täällä tosin kuorrutteena on vielä jotain sokerimömmöä. Ja välissä oli kuulemma ruusuhilloa, vaikken onneksi maistanut mitään ruusuaromia. Töissä munkit olivat alakerran kahviosta, mutta jotkut leipomot ovat kuuluisia perinteisistä munkeistaan. Yksi työtoveri kieltäytyi munkeista, sillä hänellä oli äitinsä leipoma munkki mukana. Ilmeisesti oikeaoppisuudesta kilpaillaan ja ollaan monta mieltä tämänkin perinneherkun kohdalla. Munkkeja kuuluisi syödä rasvatorstaina useampi kuin yksi, ja hieman elättelin toivetta päästä kokeilemaan yhtä kehuttua cukierniaa. Iltapäivällä tyydyin kuitenkin vain kuvaamaan jonoa, joka oli ainakin 50 metriä pitkä. 

En ole kuitenkaan aikeissa aloittaa paastoa, joten ehdin kokeilla tuon mestan munkkeja myöhemminkin. 

Oppitunnilla tuli puheeksi puolalaiset juhlat ja erikoispäivät, joista yksi on huomenna. Tuskin kyseessä on mikään liputuspäivä, mutta kuulemma huomenna saa nukkua julkisilla paikoilla ihan luvan kanssa. Olisi kiva tietää päivän tarkoituksesta enemmänkin, sillä vaikka täällä on jo aika keväistä, helmikuu ei noin yleisesti ottaen ole mikään paras vuodenaika julkinukkumiseen. Tietysti jos lupa ulottuu kahviloihin ja ruokakauppoihin niin mikä jottei. 

Puolassa on isän- ja äitienpäivä, mutta niiden lisäksi tammikuussa on perätysten isoäitien ja isoisien päivät. Erilliset päivät voisi tulkita isovanhempien erityiseksi huomioimiseksi, mutta en nyt viitsi lähteä ylitulkitsemaan. Suomalainen tapa juhlia mummoja ja ukkeja äitienpäivän ja isänpäivän yhteydessä voitaisiin myös nähdä isovanhempien laskemisena yhtä tärkeäksi mitä vanhemmat ovat. Miksei se muuten ole isäinpäivä?

Seuraava iso juhla on sitten pääsiäinen. Sitä ennen ehdin syödä monenlaisia kakkuja. Alunperin ajattelin elvistellä jo nautiskelemillani herkuilla tässä postauksessa, mutta joudun nyt väsymyksen takia jättämään kakkukuvat myöhempään.